Miriam

Pienessä kylässä maaseudulla, noin 40 kilometriä Mwanzan keskustasta, asuu 86-vuotias Mr Maputo vaimonsa kanssa. Paikallisen mittakaavan mukaan he asustelevat melko isolla tilalla, ottaen huomioon, että heitä on vain kaksi. Osan pelloistaan he ovat kuitenkin vuokranneet muiden kyläläisten käyttöön lievittääkseen työtaakkaansa, ja tullakseen paremmin toimeen.

Saavuimme tämän herttaisen pariskunnan luo maanantaina keskipäivällä. Vastaanotto oli hyvin lämmin ja iloinen. Meidät ohjattiin istumaan muovituoleille puiden varjoon. Mr Maputo seurasi perässä ja istuutui itse maahan. Esittäytymisten jälkeen Mr Maputo alkoi kertoa eräästä vuoden 2008 päivästä ja sitä seuranneesta yöstä. Yöstä, jonka tapahtumien vuoksi nyt istuimme puiden alla kuuntelemassa tarinaa, jonka niin kovasti toivoisi olevan satua. Tuona päivänä Mr Maputon ja hänen vaimonsa tytär oli tullut heidän luokseen kylään kolmen lapsensa kanssa. Tuona yönä yksi näistä lapsista, 5-vuotias Miriam, tapettiin, koska hänellä oli albinismi.

Mr Maputo kertoi heränneensä tuona yönä huutoon. Huuto kuului talosta, jossa lapset nukkuivat keskenään. Mr Maputo kiiruhti katsomaan, mikä lapsilla oli hätänä. Paikalle päästyään Mr Maputo kohtasi järkyttävän näyn: Miriam makasi maassa kuolleena. Hänen päänsä oli irrallaan muusta ruumiista ja hänen molemmat jalkansa olivat katkaistu polven kohdalta. Tekijöitä ei näkynyt enää missään.

Miriamin kahteen sisarukseen ei oltu kajottu. Heidät oli uhattu myös tappaa, jos eivät lopettaisi huutamista. Tekijät olivat viiltäneet Miriamin kaulan poikki saadakseen kerättyä itselleen Miriamin verta. Miriamin katkaistut jalat he olivat ottaneet mukaansa.

Poliisi otti kiinni kaksi miestä Miriamin murhasta. Toinen miehistä oli Mr Maputon naapuri. Tätä samaista naapuria Mr Maputo oli päivällä pyytänyt tuomaan itselleen tupakkaa, koska naapuri oli lähdössä asiomaan kylille. Tuodessaan tupakat Mr Maputolle, naapuri oli tiedustellut tämän lapsenlapsilta, että missä he nukkuvat ensi yönä. Lapset osoittivat taloon, joka nökötti hieman kauampana pihapiiristä. Taloon, jonne naapuri tiesi nyt tulevana yönä suunnata. 

Tämä naapuri tuomittiin Miriamin murhasta kuolemaan, mutta hänen lopullisesta kohtalostaan ei ole varmaa tietoa. Saattaa olla, että kuolemantuomio on muutettu elinkautiseksi. Toista kiinniotettua miestä ei tuomittu.

Hyökkäykset ihmisiä kohtaan, joilla on albinismi, herättävät pelkoa kaikissa heissä, joilla on albinismi. Erityisessä vaarassa ovat kuitenkin lapset, joilla on albinismi. Lapset ovat helppoja uhreja, koska eivät pysty puolustautumaan hyökkääjiä vastaan. Lisäksi lapsen viattomuuden nähdään tuovan noituuteen enemmän voimaa, mikä saa osaltaan hyökkäykset kohdistumaan nimenomaan lapsiin, joilla on albinismi.

Kolme päivää ennen tätä hyökkäystä pieni paikallinen järjestö oli vieraillut kylässä ja tavannut lapsia, joilla on albinismi. Mr Maputo oli sanonut järjestön edustajille, että nämä lapset pitäisi viedä pois kylästä, jonnekin turvaan. Järjestön edustajat vastasivat, että heillä ei ole mitään paikkaa, mihin lapset voitaisiin majoittaa. Kolmen päivän kuluttua tästä Mr Maputo vaimoineen menetti lapsenlapsensa, äiti ja isä menettivät tyttärensä ja sisarukset menettivät siskonsa, nähden kuinka hänet raa’asti murhattiin. Ja ainoastaan sen vuoksi, että tällä tytöllä sattui olemaan albinismi.