Albinismia on kaikkialla maailmassa
mantereesta riippumatta. Eniten sitä kuitenkin esiintyy Afrikassa, etenkin
maanosan itäisissä valtioissa. On arvioitu, että Tansaniassa 1/1400 ihmisellä
on albinismi, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 1/17 000-20 000
ihmisellä on albinismi. Tässä blogissa lähestyn (jos en toisin mainitse)
albinismia ”tansanialaisesta näkökulmasta”, eli lähtökohtanani tansanialaiset
ihmiset, joilla on albinismi.
Miten albinismi ilmenee? Albinismista on eritelty eri muotoja,
joista ensimmäinen
vaikuttaa ainoastaan silmiin (Ocular albinism, OA). Tämä tyyppi on harvinainen, ja
useimmat tapaukset tavataan miehillä. Ihon- ja hiustenväri on usein normaali,
ehkä vain hieman vaaleampi heillä, joilla on OA. Toinen tyyppi (Oculocutaneous,
OCA) vaikuttaa ihoon,
hiuksiin sekä silmiin ja on kaikista näkyvin albinismin muoto Tansaniassa.
Tästä tyypistä on DNA-tutkimuksilla eritelty vielä seitsemän muotoa (OCA1,
OCA2, OCA3, OCA4 jne.), joiden välillä melaniinin aste vaihtelee yksilöiden
välillä. (Lisäksi on nimetty vielä yksi albinismin
muoto, Herman sky – Puddle Syndrome (HPS). Siihen liittyy edellä mainittujen
seikkojen lisäksi vielä verenvuotohäiriöt ja ruhjeet. Joissakin tapauksissa on
huomattu sen yhteys myös keuhko- ja suolistosairauksiin.)
Mistä albinismi sitten johtuu? Albinismin syynä on melaniinin puutos,
mikä vaikuttaa ihmisen ihoon, silmiin ja hiuksiin. Solut, jotka tuottavat
melaniinia eivät toimi normaalisti, eivätkä näin ollen pysty tuottamaan
normaalia määrää pigmenttiä silmiin, ihoon ja/tai hiuksiin.
Jotta lapsella ilmenisi albinismi, tulee molempien vanhempien
kantaa albinismille altistavaa geeniä, eli
albinismi perityy lapselle molemmilta
vanhemmilta. Valitettavasti
useissa Afrikan maissa ajatellaan kaikenlaisten poikkevuuksien tai
erityispiirteiden periytyvän ainoastaan äidiltä, jolloin poikkeavuuksia
pidetään ”äidin syynä”. Olen jo nyt lyhyen visiittini aikana kohdannut ihmisiä,
joiden isä on hyljännyt heidät lapsena, heidän albinisminsa vuoksi.
Mitä haasteita/vaikeuksia henkilö, jolla
on albinismi, kohtaa? Yleisin ongelma, joka koskettaa kaikkia,
joilla on albinismi, on
näkövaikeudet. Näitä
vaikeuksia ovat esimerkiksi silmien liikkuminen nopeasti puolelta toiselle,
valoherkkyys, kieroon katsominen (toisen silmän ”laiskuus”) sekä liki- ja
kaukonäköisyys. Nämä ongelmat näössä eivät
ole täysin korjattavissa silmälaseilla. Apua voi kuitenkin saada
erilaisilla leikkauksilla (joihin hyvin harvalla täällä on varaa), ja
valoherkkyyteen auttaa luonnollisesti aurinkolasit. Näköongelmat johtuvat
verkkokalvon sekä hermoyhteyksien kehityshäiriöstä silmien ja aivojen välillä.
Useimmat kuitenkin suoriutuvat näköä vaativista tehtävistä hyvin, kuten
lukemisesta, erilaisten apuvälineiden avustuksella.
Myös iho
on melaniinin puutteen vuoksi erittäin herkkä auringolle. Tämän vuoksi ihosyövän riski on suuri,
jos ihoa ei suojaa auringonvalolta. Varmin tapa on suojata iho vaatteilla ja
kasvot sekä pää leveällä hatulla ja aurinkolaseilla. Myös aurinkorasvat ovat
toimiva keino, mutta harvalla täällä on varaa ostaa aurinkorasvoja siinä määrin
kuin olisi tarve.
Lisäksi edelleen erilaiset uskomukset ihmisistä,
joilla on albinismi, aiheuttavat heille sosiaalisia ongelmia ja turvattomuutta. Taikauskon ja noituuden nimissä heitä tapetaan, raiskataan, heiltä
katkotaan raajoja, revitään hampaita tai kaivetaan ylös heidän hautojaan siinä uskossa, että se tuo onnea ja
että näin tehdessään ihminen pystyisi parantumaan sairauksistaan. Tämä
aiheuttaa luonnollisesti pelkoa ja turvattomuutta, sekä myöskin ihmisten,
joilla on albinismi, syrjimistä sekä piilottelua. Ihmiset, joilla on albinismi,
eivät myöskään aina uskalla luottaa muihin ihmisiin, sillä eivät voi olla
varmoja toisten motiiveista ystävystyä. On tapauksia, joissa hyökkäyksiin
henkilöitä, joilla on albinismi, kohtaan on osallistunut tämän omia
perheenjäseniäänkin.
Juttua varten olen haastatellut UTSS:n
Mwanzan toiminnan vastaavaa Gracea. Lisäksi olen käyttänyt lähteinä UTSS:lta
saamaani materiaalia. Lisätietoa albinismista on saatavilla muun muassa:
PS. Henkilöistä, joilla on albinismi, ei ole enää soveliasta käyttää
nimitystä ”albiino”, sillä albinismia esiintyy kaikkialla, eläin- ja
kasvilajeissa ihmisten lisäksi. Näin ollen puhutaan henkilöstä, jolla on albinismi,
mikä tuo paremmin esiin sen, että kyseessä on ihminen ja persoona, joka on
paljon muutakin kuin mitä pelkkä nimitys ”albiino” antaa ymmärtää.
Vaaleaihoiseen albinismiin liittyvä näkövamma johtuu pääosin verkkokalvon varhaiskehityksen häiriintymisestä, mikä ei sinänsä johdu melaniinista.
VastaaPoistaVärillinen ajattelu näkyy tässä siinä, että albinismi mielletään ennen kaikkea pigmentin puutteena, vaikka ihon ja hiusten pigmentin luontainen vaihtelu on luonnollista, isoa ja suhteellisen haitatonta. Edes iiriksen ja silmänpohjan vähäinen pigmentti ei haittaisi niin paljon kuin fovean kehityksen meneminen raiteiltaan.
Tieteellisessä kirjallisuudessa on jo jossain määrin nähtävissä siirtymä, jossa ymmärretään albinismi nimenomaan näön, ei albinismissa paljon vaihtelevan ihonvärin kautta.
Albiino-sanasta toteaisin, että sanaa olisi vältettävä sekavan merkitysvalikoimansa vuoksi, mutta samalla on syytä tiedostaa että monet joilla itsellään on albinismi tai joilla on lapsi jolla on albinismi, käyttävät sanaa koska relatiivilause on kömpelö.